Positiivisesta palautteesta työpaikalla

Suomalaiset ovat tunnetusti huonoja kehumaan ja vaivaantuneita kehujen vastaanottamisessa. Ylistystä tulee ani harvoin, kiitosta ja kehuja sentään joskus. Työkavereiden kesken tulee liian harvoin sanottua, että hyvin meni, kiitos päivästä tai muutakaan positiivista. Joskus vapaiden jälkeen työpari tuli töihin tietämättä kenen kanssa on iltavuorossa ja sanoi sitten, että vähän jännitti, mutta onneksi se olit sinä. Olin ajatellut vähän samoin ja sanoinkin sen. Mukava kehu, vaikka ei kovin ihmeellinen juttu. Voisihan sen useamminkin sanoa. "Kiva tehdä töitä sun kanssa." tai "Sun kanssa hommat sujuu."

Yhden iltavuoron alussa eräs asukas sanoi minut nähdessään: "Ilta pelastettu!" Voiko parempaa palautetta saada? Joskus sellaisina päivinä, kiireenkin keskellä ajattelen, että onpa kiva työpaikka, oikeastaan tosi mukavaa työtä. Ja sitten seuraavana päivänä noroviruksen jyllätessä voi ajatella jotain ihan muuta..

Hyvän palautteen antaminen on taitolaji. Liika on teennäistä ja falskia, mutta mikä sitten on sopivasti? Joskus pyysin itseäni fiksumpaa apua puhelimella toiselta osastolta ja luurin toisessa päässä oltiin kovasti kehujen lumoissa.  Apua sain ja kiitoksen hyvästä mielestä. Yksi hyvä tapa kehua on kysyä: Miten ihmeessä teet tuon noin näppärästi/nopeasti/hienosti? Arvostuksen osoittaminen, kokemuksen kunnioittaminen ja kiinnostus kollegan työtavasta voi jo sinällään olla hyvää palautetta.

Henkilökohtainen palaute on aina vielä syvemmälle menevää. Siinä piilee vaara yliampumisesta. Jos aina kehut työkaverin kampausta, ulkonäköä, vaatetusta tai muuta siihen liittyvää, vaikuttaa se kovin nuoleskelevalta. Luonteenpiirteitä tai käytöstä kehuessa on jo vähän turvallisemmalla pohjalla. Toiminnasta saatu palautekin voi sisältää henkilökohtaisen kehun. Tärkeää on muistaa, että saatu palaute muokkaa palautteen saajan kuvaa itsestään ja  hänen toiminnastaan. Aina näin ei tietysti käy. Muistan tilanteen, jossa yritin kovasti kehua ja kannustaa työkaveriani. Hän väitti koko ajan vastaan, sanoen, ettei hänestä ole mihinkään. Väittelimme jonkun aikaa asiasta ja minusta tilanne oli aika hassu.

Ja lopuksi: Facebookista luin jotain sen tyylistä, että vaikka uskot itseesi, voit silti olla ihan paska. Eli se siitä palautteesta sitten!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

P.s. Ensimmäinen työkeikka Norjassa; valmistelvat toimenpiteet

Mar-ra-skuuuu!

Kynttilän korvike