Elämä on elämän odottamista?

-
Tiedän, että olen luonteeltani vähän kärsimätöntä sorttia. Odottaminen ei kuulu mielipuuhiini. Odottaminen saa sanojeni mukaan parran kasvamaan (myös naisille), tunnit venymään viikoiksi ja takalaudan leviämään, ainakin jos odottaessaan joutuu istumaan. Odottamisesta tekee pitkän juuri siihen keskittyminen. Odottamisen kohdetta kun ei ole helppo heittää mielestään, vaan siihen ne ajatukset palaavat, yhä uudestaan ja uudestaan.

Tällä kertaa odottamiseni kestää kuukauden. Oi, miten pitkä aika! Varsinaisen odottamisen kohteen lisäksi odotan tietysti myös muita asioita, kuten kesää, kaunista ilmaa, tulppaanien avautumista, palkkapäivää, lottovoittoa ja postipakettia, jossa jonain päivänä saapuvat tilaamani kankaat. Odottaminen on lopulta täysin turhaa ja hukkaan heitettyä ei-minkään-tekemistä! Miten odottamisen voi muuttaa hetkeen tarttumiseksi?


Kommentit

  1. Tillariina17. toukokuuta 2012 klo 12.00

    Hauska kirjoitus odottamisesta. :) Niinhän se tuppaa olemaan elämä yhtä odotusta. Toisaalta, joskus se onkin SE paras juttu. Kun odottaminen johonkin juttuun loppuun, voi tulla vähän tyhjä olo.

    VastaaPoista
  2. Pietaryrtti17. toukokuuta 2012 klo 12.49

    :) Sinulla on hyvää huumoria, nauroin vedet silmissä! Tuota itsekin olen monesti miettinyt, odottaminen tekee nykyhetken merkityksettömäksi. Mutta kun jonkin oikein kauan odottamansa asian vihdoin saa, osaa iloita paremmin käsillä olevasta- ainakin hetken :)

    VastaaPoista
  3. Suvenkeiju17. toukokuuta 2012 klo 14.47

    Kiitos kommenteista! Minä odottelen suurta muutosta ja vähän se pelottaakin. Minä tykkään siitä kun asiat ja olosuhteet välillä muuttuvat. Aina ei vaan voi etukäteen tietää meneekö ojasta allikkoon, mutta tapahtua pitää. Silloin sitä tuntee elävänsä!

    VastaaPoista
  4. Taina17. toukokuuta 2012 klo 19.23

    Elämässä on vaan odottamista,milloinkahan se valmistuu..odottavan aika on pitkä,sitä yhtä pohtimista elämän eritilanteissa:)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

P.s. Ensimmäinen työkeikka Norjassa; valmistelvat toimenpiteet

-
Kuva
Lähtö tälle ensimmäiselle ulkomaan komennukselle tuli vain parin päivän varoitusajalla, mutta sitä ennen on tapahtunut paljon. Jos joku kuvittelee, että se on noin nopeaa ja helppoa niin on kyllä väärässä. Valmisteluja tätä varten olen tehnyt jo pari vuotta ennen. Ainakin jos työskentelee tai aikoo työskennellä hoitotyössä Norjassa, on edessä monta mutkaa ennen maalia. Lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen olen käännättänyt koulutodistukseni englanniksi ja maksanut niistä pitkän pennin. Todistuksia tarvitaan SAK:ia varten, joka vastaa Suomen Valviraa. Lähihoitajan tulee hakea SAK:ista helsefagarbeiderin (terveydenhoidon ammattihenkilö) auktorisointia. Työelämässä puhutaan vielä hjelpepleiereistä, mutta sellaista ammattinimikettä ei SAK:ista enää löydy. Sinne tulee lähettää virallinen kopio passista, hakemus ammattitaidon auktorisointia varten sekä koulutodistukset virallisesti käännettynä joko ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi tai englanniksi. Virallinen kopio passista tarkoittaa jukisen
Lue lisää

Mar-ra-skuuuu!

-
Kuva
Marraskuu on mielestäni vuoden ankein kuukausi. Onko moni samaa mieltä? Marraskuu on yleensä näillä leveysasteilla, pimeääkin pimeämpi, kylmä, vetinen, väsyttävä ja lohduton. Voisi poistaa ajankulusta! Ensi viikolla minulla alkaa ensimmäinen työssäoppimisjakso ja ehkä siitä syystä olen jotenkin normaalia vireämpi. Työpaikkani on minulle täysin uusi maailma, enkä tiedä, mitä minulta odotetaan. Sukellan päätäpahkaa kehitysvammaisten maailmaan. Jännittää! Olen nähnyt paljon unia "vanhasta alastani", entisistä työnantajistani ja työkavereistani. Ehkä se on jonkinlaista irrottautumista entisistä kuvioista. Viime yönä näin unen, jossa palautin vanhan työpaikkani avaimet työnantajalleni. Se minun pitäisi tehdä oikeastikin. Minulla on edelleen avaimet, vaikka työ päättyi jo kesällä. Kaikenvaralta, jos minua tarvitaan. Näin sovittiin. Oma intoni palata on laimentunut kuukausi kuukaudelta. En koe enää kuuluvani sinne. Olen tuleva lähihoitaja, opiskelija, hermoratahieroja, en enää my
Lue lisää

Kynttilän korvike

-
Kuva
Tiesitkö, että oliiviöljyä voi polttaa kuten kynttilöitä lyhdyssä tai astiassa? Oliiviöljy ei ainakaan minun herkkään nenääni haise palaessaan juuri miltään. Tuoksuja voi toki lisätä öljyyn esim. yrttien tai tuoksuöljyn muodossa. Olen tehnyt kuvan lyhdyt itse ja aion kokeilla vielä muutaman sovelluksen katkaistujen lasipullojen ja kannellisten purkkien kera. Sydän on ohut lakanakankaasta repäisty siivu, joka on tuettu astian pohjalta ylöspäin rautalangalla.  Lyhty on suhteellisen turvallinen koska kaatuessaan tai heilahtaessaan se sammuu helposti. Lyhty kannattaa sammuttaa aina tukahduttamalla tai upottamalla sydän öljyyn. Alle sentin pituiseksi säädetty sydän ei näissä lyhdyissä ainakaan savuta yhtään vaan palaa vakaasti ja puhtaasti. Itselläni on iso kanisteri oliiviöljyä, joten taidatte nähdä näitä täällä vielä pitkään..Näihin lyhtyihin käy myös muunlaiset ruokaöljyt, mutta itse en ole vielä muita kokeillut. Näin netissä myös indonesialaisen version lyhdystä, jossa lasiastian
Lue lisää